Pilvistä ja pisaroi

Sain eilen siis käsiini Spoonflowerilta tilaamani kankaan (kt. edellinen postaus). Pesun jälkeen kangas vaikutti ihan ok:lta. Värit oli pysyneet, jes. Kangas oli muuttunut paksumman oloiseksi pesussa, paperisuus oli poissa ja oikeastaan vaikutti ihan tavalliselta puuvilla interlockilta. Fiilikset oli aika korkealla siis kun ripustelin kankaan kuivumaan eilen illalla.

Aamulla kangas vaikutti edelleen ihan hyvältä. Kuivuneena huomasin kevyen nukan kankaan pinnassa. Silti olen aika yllättynyt, väitän, että muutama muu kangas on näyttänyt ekan pesun jälkeen kamalammalta. Varmaan tämä menee seuraavissa pesuissa sitten pilalle, kun näitä niin kovasti haukutaan. No odotukset ei ole korkealla, mutta toistaiseksi tämä on yllättänyt positiivisesti. Paitsi yksi pikku juttu. Nimittäin reikä. Reikä. Reikä hemmetti vieköön juuri valmistuneen paidan etukappaleessa. Huomasin sen vasta kun aloin silittää valmista paitaa, huoh. Pitänee siis kehitellä siihen vielä jotain, ideoitakin otetaan vastaan. Se on vähän hölmössä kohdassakin vielä, näkyy kuvassakin oikeassa alakulmassa vaalealla alueella. Ehkä siihen tulee tasku tai sateenvarjo, ehkä vaan tylysti parsin sen...

Kangas kutistui aika paljon, hauska kokoero kuosissa ennen pesua leikkaamassani palassa verrattuna kertaalleen pestyyn. Kutistuminen teki kyllä materiaalille hyvää, tiivistyi ja paksuuntui sen myötä. Tämän kokemuksen myötä uskaltautuisin tilaamaan toistekin (ei ollut sitten maksettu mainos).

Spoonflower testauksessa

Hihii, olipas kiva yllätys kotiutuessa töistä. Odotin Spoonflowerin lähetystä saapuvaksi vasta ensi viikolla, joten ei juuri ollut riemulla rajaa kun paketti odottikin pöydällä. Ja itse kuosikin näyttää juuri siltä kuin pitikin. Materiaalin osasin odottaa olevan huonoa, mutta järkytyin silti. Tilasin siis sitä 100% puuvilla interlockia. Ensi fiilis kankaasta oli jotain kertakäyttölakanan luokkaa, kummallisen paperinen... No mukana tulleen paperin mukaan pehmenee pesussa. Sehän nähdään pian ja samoin se, paljonko haalistuu ekassa pesussa. Pyörii nimittäin juuri koneessa. Silitin kankaan ennen pesua pariin kertaan niin kuumalla kuin raudasta lähtee, leikkasin myös pienen vertailu palan pesemättömästä kankaasta.

Kuosi on aiemminkin blogissa nähty oma suunnittelemani.

Kesää odottaen

Tänään aamulla oli kyllä pieni pettymys kun katsoi ikkunasta ulos. Yön aikana oli tullut lunta ja sitä tuli kokoajan lisää. Onneksi suurin osa suli jo päivän aikana pois. Mä haluan jo lumesta ja etenkin jäästä eroon! 

Kesäfiiliksissä on viikon aikana ommeltu muutama t-paita poitsulle, yhden pitkähihaisenkin päädyin tekemään. Pitkähihainen on ohutta joustocollaria, muut trikoota. Kaikki taitaakin olla Ottobren Toy Dog-kaavalla, koko 98. 

Kesä, kesä, kesä, tule jo. Voin jo nähdä suklaajäätelöt näiden paitojen rinnuksilla :P

Kuvat on kyllä jäätävän huonoja, mutta piemeys ja kännykkä...

Koiria, pöllöjä ja Mr. Bean

Tein pojalle vielä pari pitkähihaista, seuraavaksi käynnistyy kesävaatetehdas ihan tosissaan.
Pöllöpaita on luottokaavalla, Ottobre Toy Dog, koko 98. Tämän paidan kankaat ei kovin pitkään ole ehtinyt pölyyntyä kaapissa, toisin kuin toisen paidan koirakangas.
Koirapaitaan testasin uutta kaavaa Ottobresta. Kaavan nimi on Mr. Bear, koko 98. Olin kyllä kirjoittanut kaavaan Mr. Bean ja mietin miksi se on kaavan nimi :D Tätä ei ole vielä testattu, mutta ensivaikutelmana tässä on joko lyhyt helma tai älyttömän pitkät hihat... Taitaa olla ensimmäinen vaihtoehto, ainakin Toy Dogiin verrattuna.

Tyttö kovasti mieltyi tuohon pöllökuosiin ja toivoi mekkoa siitä. Hmm... sitä kyllä jäi vähän, ehkä liian vähän...

Lisäys: Mr. Bear on tosi naftia mitoitusta, hihat pitkähköt, mutta kapeat. Helmaan voisi lisätä sentin pari mittaa. Ehkä suosista ottaa kokoa isomman.

Kun mikään ei riitä

Viime aikoina on usein tullut tunne siitä, että mikään ei riitä. Nimittäin mekkoon. Kangas siis. Jemmojen huono puoli on ehdottomasti se, että jemmattu pala ei riitäkkään uuteen suunnitelmaan. Minulla on jemmassa paljon ns. paitapaloja. Ja tympeää huomata, mutta tämä uusi kesämekkokaavani vie yllättävän paljon kangasta (mikä on toisaalta myös hyvä juttu). Helma on sen verran leveä, että samasta leveydestä ei saa välttämättä kuin helmakappaleet. Extraleveitäkin onneksi löytyy, mutta esim. tämän mekon norsu-jersey oli kapeaa ja riitti vain helmaan. Onneksi muistin jossain olevan saman sarjan raitaa pikku palanen, joka yllättäen vielä riitti tuohon yläosaan. Kaavaa muokkasin vielä vähän pääntieltä ja olalta, nyt on pörfekt. Lähtötilanteena Ottobren Blue Orange, koko 110.

Perhosia kesäksi

Lähdin muokkaamaan pari päivää sitten testaamaani Ottobren Blue Orange-mekkoa. Yläosassa oli makuuni liikaa väljyyttä. Väljyys minimoitu, vähän pitää kuitenkin olla. Vielä pitää pikkasen hioa tuota olkaa/pääntietä, mutta muuten alkaa olla just sellanen mitä haluan. Että tälläsiä sitten kesäksi muutama lisää. Kangas riitti onneksi juuri ja juuri, ihania perhosia kangaskätköistä.

Raikasta raitaa

Uusien kaavojen testailu jatkuu. Olen jonkin aikaa miettinyt, tykkäänkö peplum-mallista vai en. Enkä kyllä oikein vieläkään tiedä mitä mieltä siitä olen. Päädyin kuitenkin testaamaan paitaa kellotetulla helmalla, ei tämä ainakaan hullumpi ole, ehkä testaan ihan oikeaa peplumiakin. Tämä on Ottobresta Owl Princess, koko 110 (ob 1/14). Kangas on 100% puuvillatrikoota, kanttasin pääntien samalla trikoolla. Saas nähdä päätyykö paita siitä syystä piankin takaisin ompelupöydälle, pääntie ei nimittäin jousta kovin hyvin. Taka-ajatuksena paidalle oli, että sitä voi käyttää myös yhdessä aiemmin valmistuneen mekon kanssa.

Musta on näköjään tullut ihan mobiilibloggaaja, kuvatkin on vähän sinnepäin puhelimella puolipimeässä napsittuja. No tällä hetkellä tämä tuntuu luontevalta tavalta bloggailla :)

Villi Viikinki

Vaikka pihalla on täysi talvi, olen aloittanut kesävaatteiden suunnittelun. Ja tänään Kuumepotilaan hoitamisen sivussa piirtelin Ottobresta kaavat mekkoon. Kuumepotilaan nukkuessa päikkäreitä ompelin mekon kasaan. Ja kuten epäilinkin, tuli vähän leveähkö, pitää muokata seuraavaan. Kaava siis Ottobresta, Blue Orange, koko 110 (ob1/14).

Metsän eläimet, hirvet ja norsut

Totaali flunssajumi päällä. Mistä sen viimeistään tietää... No vaikka siitä, että ompelee lapselle paidan ja tajuaa vasta kokolappua etsiessä ommelleensa kokoa pienemmän kuin oli tarkoitus. Norsupaidan kanssa kävi näin. Onneksi mahtuu päälle ja menee tämän kevättalven oikein hyvin. Poika oli tuota kangasta myyntiin menevien pinosta käynyt hakemassa jo pariin kertaan, joten pitihän siitä sitten paita hänelle ommella. Pari muuta paitaa tuli oikeaa kokoa. (Taitavat kyllä oikeasti olla aika samaa kokoluokkaa.)
Kaavat Ottobresta, norsupaita David, koko 92. Toiset paidat Toy Dog, koko 98. Kankaat hyväksi marinoituja jemmoja.

Seuraavaksi paininjalan alle päätyykin jotain ihan muuta :)

Omenankukkia

Ulkona on pyryttänyt lunta oikein urakalla. Käytiin aamupäivällä kolaamassa enimmät pois kulkureiteiltä, ei kyllä flunssaisen ihmisen hommaa... Päikkäriaikaan suuntasin ompeluhuoneeseen. Flunssaisena ei oikein ompelukaan luistanut, mutta päättäväisesti ompelin liivarin valmiiksi. Pakko, sillä onnistuin osallistumaan erääseen kangaskimppaan Tanskasta... Ihania kankaita siis tulossa ja vanhoja pitäisi edelleen saada katoamaan johonkin. Liivarin kaava on oma muunnos, yhdistelmä liivarista ja hupparista. Kaavat Ottobresta (winter plaid ja joku huppari, ehkä samasta lehdestä...), kokona 110.