sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Väriterapiaa

Lupasin päivitellä viimeaikaisen hiljaisuuden aikana valmistuneita tuotoksia. Tässä siis ensimmäinen erä. Näihin olen taas kaivellut kaappejani ja jemmoista syntyi tälläinen pieni ja pirteä "collection". Ai että, tuo sinisen ja ruohonvihreän yhdistelmä tuntuu iskevän tällä hetkellä :)


(Kuvaan on lainattu rekvisiitaksi huivi ja lapaset www.villervalla.se, kumisaappaat Playshoes www.lekmer.fi)


Panda-huppari joustofroteesta, koko 80. (Ottobre 3/12)
 

Bert-body joustofroteesta, koko 86 (Ottobre 1/12).
 

Bert-body trikoosta, koko 86 (Ottobre 1/12).


Bert-body trikoosta, koko 86 (Ottobre 1/12).
 

City Mouse-housut joustofroteesta, koko 80 (Ottobre 4/11)


City Mouse-housut joustofroteesta, koko 80 (Ottobre 4/11) 


Päätin vihdoin hankkia kam-pressiini leuat myös metallisille rengasneppareille. Ja kyllä kannatti. Vaikka itse tykkään myös kameista lasten vaatteissa, mies ei niistä kauheasti välitä. Ja nyt kun olen noita metallisia vaatteisiin laittanut, taidan olla samaa mieltä niiden käytännöllisyydestä verrattuna kameihin. Mutta kameistakaan en luovu, tykkään niiden värikkyydestä.












Vielä vähän reilu kymmenen lukijaa uupuu sadasta ja tulevasta arvonnasta. Olisiko teillä jotain toiveita arvonnan suhteen? Ommeltu palkinto vai kenties jotain ompelutarvikkeita?

torstai 26. syyskuuta 2013

Blogin herättelyä Paratiisin puutarhalla

Blogissa on ollut hiljaista viimeaikoina. Omassa elämässä on ollut säpinää sitten senkin edestä. Jossain välissä olen (totta kai) ehtinyt myös ommella. Hiljaiselon aikana valmistuneita juttuja on tarkoitus tännekkin päivittää lähiaikoina, mutta nyt aloitan väärästä päästä, tämän päivän ompeluksesta.


Aamulla koiraa lenkittäessä päätin, että leikkaan ruskean Paratiisin puutarhan Onion 2035-kaavan testiversioksi. Ja tarkoitus oli ihan yhtäkkiä leikata ja ommella se. Niin varmasti. Aivan ensimmäiseksi totesin, etten saa metristä pitkähihaista mekkoa. Tai olisin ehkä saanut, mutta olisin saanut myös komeat kukkaset rinnuksiini, no thanks :D Pyöritin kankaalla jo toisen tunikan kaavoja, mutta eihän niillä sen paremmin olisi saanut tehtyä. Takaisin Onioniin siis. Päädyin tekemään lyhyemmän, oiskohan ollut n. 15cm lyhyempi kuin alkuperäinen kaava. Tosin lisäsin muutaman sentin selkään pituutta ja jätin leikkaussauman rinnan alta pois. Minulla on pitkä selkä ja nuo rinnanalussaumat tahtoo olla aina ihan väärässä kohtaa. Tästäkin mittaisin, että olisi pitänyt ainakin 5cm alentaa, että olisi jäänyt oikeasti rinnan alle. Tosin tuota xs-kokoa ei välttämättä ole kaavoitettu 170-senttiselle pitkäselkäiselle ihmiselle... Pitkänsitkeän leikkuuoperaation jälkeen totesin, että unohdin taskut! No kangasta olisi vielä ollut, eikä aukkojen leikkaaminen etukappaleeseen olisi ollut edes haastavaa, mutta olin jokseenkin niin täynnä leikkuuta tällä erää, että päätin antaa olla ilman taskuja. Seuraavaksi ajattelin nopeasti surauttaa tunikan kasaan. Niin, tai taistella peitetikkikoneen ja kantinkääntäjän kanssa huolella ja hartaasti. Mutta sain sen valmiiksi!

Ja siitä tuli vielä jopa ihan kiva. Kaava kaipaa pientä hienosäätöä, mm. pääntie on makuuni aivan liian suuri. Kainaloa täytyy myös korottaa ja hihan väljyyksiä tarkistella (vähän tiukka kyynärpään kohdasta ja turhaa löysyyttä ylhäällä käsivarressa).  Mutta ymmärrän kyllä kaavan suosion :) Niin ja pääntien kanttaus on tummanruskeaa resoria, näyttää taas kestoinhokkiväriltäni mustalta...